Ralliranta

Rallirannan historia

Mahtaneeko kaikki jäsenkunnastamme edes tietää, että TamUA:lla on Oriveden Neejärvellä oma Ralliranta-niminen kesänviettopaikka – on ollut jo 60-luvulta lähtien.

Että näin on, siitä on kiittäminen, nyt jo edesmennyttä, yhdistyksemme voimahahmoa Olli Järveliniä, joka ennakkoluulottomasti hankki tämän rappiolla olevan autiotalon tulevien aikojen ”väsyneiden kilpa-autoilijoiden kesäkodiksi”, kuten hän hanketta nimitti.

Elettiin vuotta 1964, kun tamperelaisessa Autoratas Oy:ssä, jossa tuolloin sijaitsi TamUA:n ilmoitustaulu, kyseltiin tietäisikö joku sopivaa myynnissä olevaa maapaikkaa. Asiakkaana ollut oriveteläinen Jorma Leppäsalko näki kyselyn ja kertoi Oriveden Neejärvellä mv. Aimo Neejärven kauppaavan perikunnan omistamaa autiotilaa.

Sitähän lähdettiin katsomaan; rakennukset olivat rappiolla, mutta sen korvasi upea rantamaisema. Nopeasti tajuttiin, ettei tämä pitkään kaupan ole, joten nopeasti syntyi myös ostopäätös. Kaupat tehtiin Oriveden nimismiehen kansliassa 12.6.1964. Kauppasumma lyötiin myyjän käteen heti, sitä varten oli kaavittu kokoon yhdistyksen sen hetkiset varat lähes viimeistä kolikkoa myöten.

Eivätpä olleet luksustasoa sen paremmin tupa kuin saunakaan, kun Ralliranta vuonna 1964 TamUA:lle hankittiin, mutta maisema, se oli taatusti Neejärven upein. Seikka joka on myyjää lähellä olleita piirejä myöhempinä aikoina lievästi sanottuna närästänyt.

Kunnostustalkoot alkoivat seuraavana päivänä, ne jatkuivat läpi yön ja edelleen niin pitkään, kunnes mökki oli huonoimmilta osin kunnostettu ja maalattu sekä ulkoa että sisältä.

Vanha sisäänlämpiävä saunapöksä uusittiin nykyiseksi vasta vuonna 1982 ja samoihin aikoihin mv. Neejärveltä ostettiin vielä hieman lisämaata, jolloin järvelle viettävä kalliorinne siirtyi kokonaisuudessaan TamUA:n omistukseen.

Varsinkin 80- ja 90-luvuilla Rallirannan käyttö oli todella vilkasta, mutta lieneekö ”kilpa-autoilijoita” väsyttänyt myöhempinä aikoina vähemmän, koska käyttö hiljalleen hiipui.

Osittain sitä on lisännyt, ja siitä myös johtunut mökin hiljalleen tapahtunut rappeutuminen.

Mökin suhteen tapahtui alkuaikoina erehdys, kun sen avosokkeli muurattiin lähes umpeen ja näin vankka lankkulattia alkoi lahota. Vähäinen käyttö näkyi myös korjausten hiipumisena, mm. savupiipun juuresta alkanut huopakatteen vuoto ehti rauhassa levitä. Vielä vuosituhannen vaihteessa kattoa ja alusrakennetta tosin korjattiin, tuolloin katonkulma ja nurkkaus olivat jo aivan muusina sekä ainakin miljardin sokerimuurahaisen valtakunta. Sanomattakin on selvää, ettei tällaiseen kuntoon joutunut tila enää täyttänyt lyhytaikaisenkaan oleskelun edellytyksiä. Tehtiin kuntotutkimus, jonka tuomio oli tyly. Rakennus todettiin korjauskelvottomaksi, joten samalla päätettiin, ettei sitä enää käytetä.

Aito hämäläisen, useamman vuoden ”tuumaustunnin” jälkeen kypsyi vuonna 2012 hallituksen päätös uudisrakennuksesta. Projektia lähti vetämään Rallirannan isäntänäkin mukaan tullut Arto Michelsson.

Rallirannan uudelleen syntyminen

Mökin uudisrakennus käynnistyi syyskesällä 2013, se alkoi kohota vanhan mökin alapuolelle, joten avautuva järvimaisema sen kuin komistuu.

Nyt joku saattaa kysyä, mikä idea on sijoittaa huomattava summa varoja kohteeseen jota ei ole mainittavasti käytetty tähänkään asti. Vastaus on juuri tämä, se on sijoitus. Kyseessä on arvonnosto ja se, että nykyisessä taloustilanteessa mökki voitiin hankkia huomattavan edullisesti. Ilman selvää kohennustahan tämä maisemaltaan ja sijainniltaan upea paikka olisi edelleen rappeutunut. Rakennus/kunnostusprojektin valmistuttua vaihtoehdot kartoitetaan ja tavalla tai toisella alue saatetaan tarkoituksenmukaiseen käyttöön.