1910 Ensimmäinen autokilpailu Tampereella 10.10.1910

Kuvassa ”N.A.G. – DARLING” 4 silinteriä, 6/14 hevosvoimaa. Suomen oloihin sopiva, ensiluokkainen. Hinta Smk. 6.750:-.

Automobiilikilpailujen järjestäjänä Tampere tuli kakkoseksi. pohjois-Hämeen Hippoksen järjestämissä raveissa lokakuun 10.paivänä 1910 ajettiin kilpaa myös automobiileillä. Autokauppias oli nytkin asialla: Fordin ja höyryauto Stanleyn lisäksi muut neljä kilpailijaa ajoivat N.A.G.-vaunuja. Näitä edusti tuolloin helsinkiläinen Oy Launis Ab, jonka osakas ja johtaja Yrjö Weilin (kirjailijana Yrjö Weijola-nimisenä tunnettu) korjasi voiton 32 hv ”Nakullaan”. Samanlainen N.A.G tuli toiseksi sekä kolmanneksi edellisten pikkuveli. Tampereen kilpailusta ei ole säilynyt valokuvaa, mutta samanaikaisessa Launiksen mainoksessa nähdään, millainen kaunokainen N.A.G – automobiili oli vuonna 1910. ”N.A.G. – Darling…”

Ensin Viipuri sitten Tampere

Ensimmäinen suomalainen autokilpailun järjestämisyritys tehtiin itse asiassa Helsingissä Oulunkylän radalla jo 1906, mutta homma meni ns. ketuille, eikä kisaa koskaan ajettu.

Neljä vuotta myöhemmin, 10 pnä helmikuuta 1910 ei enää jahkailtu vaan Viipurissa Papulanlahden jäällä ajettiin kaikkien aikojen ensimmäinen suomalainen autokilpailu ”peräti” neljän auton voimin. Kolme autoista omisti viipurilainen kauppias Nikolajeff ja sen neljännen ravintoloitsija Nikolai Kasubski.

Rata oli alle kilometrin mittainen ja pyöreä. Matkaan startattiin takaa-ajona radan vastakkaisilta puolilta. Ensimmäisen lähdön voitti Sergei Nikolajeff Jr Adlerilla, Nikolai Garoff jäi Fordilla lähes pari minuuttia. Toisen lähdön voitti Kasubski Stoewerilla, Garoff ajoi nyt tehottomalla Clement-Bayardilla, mutta jäi vain 10 sek. Lisäksi ajettiin tasoitusajo, jonka voitti Clement-Bayard.

Kisan ”hurjaa menoa” sanottiin olleen seuraamassa koko Viipurin ja ”yleisön pyynnöstä” kisa ajettiin uudelleen vielä seuraavana päivänä.

Kun helmikuisilla jäillä oli pää avattu Viipurissa, niin jatkoa seurasi lokakuussa Tampereella. Ravien jälkimaininkeina Hippoksen raviradan valtasi, 10.10. sellaiset kilpailijat ”joiden nopeuden kanssa kukaan kuolevainen ei voi kilpailla”, kuten aikalaisartikkeli asian ilmaisee. No, näitä hirmupelejä oli lopulta kuusi. Näistä neljä tuotiin junalla Helsingistä ja kaksi oli paikallisia W. Grönholm Stanleyllä ja Oscar Johansson Fordilla.

Kuten jo edellissivulla mainittiin, voittaja oli helsinkiläinen Yrjö Weilin NAG:lla, kahteenkymmeneen 700 metrin ratakierrokseen hupeni aikaa 22 min 27 sek eli tämän kaikkia kuolevaisia huimanneen kilpailun keskinopeudeksi tuli 37 km/h. Kisan kakkoseksi, niin ikään NAG:lla ajoi I. Gylling-Laorsi, myös Helsingistä vielä kolmaskin oli NAG ohjaajanaan V. Lehtinen. Vasta neljänneksi ehti paras tamperelainen Oscar Johansson Fordilla.

Toinen tamperelaiskuljettaja W. Grönholm teki kotimaista autourheilun historiaa. Hänestä tuli kaikkien aikojen ensimmäinen kilpailusta suljettu kilpailija Suomessa. Hylkäyksen syy oli Stanley-auton käyttövoima, ajokki puksutti eteenpäin höyrykoneen avulla..

Näin oli autourheilu saapunut Tampereelle, vaikka vielä jonkin aikaa nukkui lähes ”Ruususen unta”. Seuraavan kerran siitä saatiin nauttia, kun silloin jo perustettu Suomen Automobiili Klubi (SAK, myöhemmin AK, AL) ja Suojeluskunnan Autojoukot järjestivät vuonna 1921 maantiekilpailun Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-Pori-Turku-Hanko-reitillä (kilpailusta muutoin kehittyi aikanaan pitkän historian omaava Hangon Ajo). Parinkymmenen auton voimin startanneen kilpailun yötauko vietettiin Tampereella ja aamulla startattiin Hämeenkadulta Teatteriravintolan edestä.

Tamperelaisen autourheilun elpyminen koettiin 20-luvun puolivälissä. Hippoksen raviradalle alettiin vuonna 1923 puuhata autokilpailua, mutta sellainen saatiin aikaan vasta vuosikymmenen puoli välissä.

Merkittäväksi, vuosittaiseksi tapahtumaksi muodostui maantiekilpailu Näsijärven ajo.

Tuon ajan kilpailijoita oli mm. muuan Auburnilla kilpaillut Kalle Flinck, joka myöhemmin tunnettiin kauppaneuvos Kalle Kaiharina. Unohtaa ei sovi myöskään Asser Walleniusta, joka teki pitkän ”päivätyön” kilpa-autoilussa ja tuli hyvin tunnetuksi kilparadoilla laajemminkin.