1894 Autoilun suunnaton viehätys

Kuvassa Nicholas Cugnot’in höyry ”auto” vuodelta 1769

Nicholas Cugnot

Aina me olemme olleet menossa jonnekin ja aina meidän on pitänyt päästä sinne aiempaa nopeammin. Lisäksi asialle on ollut eduksi jos tämä tapahtuu mahdollisimman helposti.

Siitä onkin enää vain ajatuksen mittainen etäisyys kokeilla, kuka tässä kaikessa on nopein; aivan sama oltiinpa liikkeellä jalan, aasilla tai ajoneuvolla.

Mieltymys konevoimalla liikkuvan laitteen valmistamiseen on vanha. Tiettävästi ensimmäisen koneellisesti kulkevan kulkuneuvon väsäsi eräs jesuiittamunkki, isä Verbiest rakentaessaan nelipyöräisen höyryllä kulkevan leikkiauton. Tämä tapahtui jo noin vuonna 1665 ja yllätys, yllätys, Pekingissä Kiinassa.

Eurooppalaiset ehtivät vauhtiin kolmisen vuotta myöhemmin, Denis Papinin luomus oli niin ikään höyrykäyttöinen ja pienoiskokoa.

Kului vielä sata vuotta, kunnes 1769 insinööri ja tykistöupseeri Nicholas Cugnot rakensi oikean ”päältä ajettavan” höyryauton (itse asiassa siitä kaavailtiin tykkilavettia). Kuitenkin nykyajan voi sanoa alkaneen, miekkonen nimittäin ajoi kautta aikain ensimmäisen autokolarin. Hevoskärryn ja höyrykoneen yhdistelmä tuskin oli helpoimmin hallittavia ja alustan ”balanssissakin” lienee ollut sanomista. Joka tapauksessa miekkonen ajokkeineen suistui tiilimuurin läpi naapurin hedelmätarhaan. Siitä ei hyvä seurannut, vaan tuli sakot. Kokeilu loppui, mutta tulipa keksittyä ulosajo ja sakot varomattomuudesta liikenteessä.

Siitä kuka mitäkin keksi ja koska, ollaan monien keksintöjen kohdalla hyvinkin erimieltä. Näissä merkeissä eteni myös moottorikäyttöisten laitteidenkehitys. Belgialainen Jean Lenoir kuitenkin rakensi v. 1860 valokaasumoottorin, jota pidetään ensimmäisenä toimivana polttomoottorina. V. 1864 wieniläinen Siegfried Marcus vihdoin ymppäsi bensiiniä käyttävän moottorin nelipyöräiseen kulkuneuvoon ja tätä voidaan pitää ensimmäisenä varsinaisena autona.

Marcusin osa oli kuitenkin vähän samanlainen kuin Cugnot´in sata vuotta aikaisemmin. Wienin keskustassa koeajoa yritellyttä laitetta säikkyivät niin ihmiset kuin hevosetkin, eikä poliisikaan pitänyt ajokin aiheuttamasta metelistä vaan kielsi sen käytön. Että kaukaa juontuvat liikenteen meluongelmatkin.

Vastuksista huolimatta auto teki tuloaan ja 1880-luvulla saksalaiset Gottlieb Daimler ja Karl Benz patentoivat kehittämänsä moottoriajoneuvon. Se muistutti jo nykyaikaa sikäli, että oli varustettu vähän aiemmin Nicolaus Otton ja Eugen Langen kehittämällä bensiinikäyttöisellä ”Otto”-moottorilla. Itse asiassa moottorilla, jonka periaate meitä kuljettaa edelleen.

Daimler ja Benz perustivat v.1895 maailman ensimmäisen autotehtaan ja autoja valmistettiin myös muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Maailma alkoi nousta pyörille ja eipä aikaakaan, ennen kuin nämä rattaat löysivät tiensä myös Suomeen.

Itse asiassa autoistuminen alkoi jo 1800-luvun puolella. Yleensä ensimmäisen suomalaisauton kohdalla kerrotaan asialla olleen kamariherra Hjalmar Linder vuonna 1900. Tietolähteet kuitenkin väittävät rakennusmestari Johan Levin´in ostaneen jo vuonna 1898 amerikkalaisen ajokin. Näin ensimmäinen auto olisi tullut Tampereelle

Joten Hämeessä näyttäisiin olleen edelläkävijöitä ainakin tällä alalla. Oliko näin, mene ja tiedä; voi olla niinkin, että tamperelaisajokki sijoittui sen verran periferiaan, että sitä ei ”paremmissa piireissä” edes huomioitu.

Hei näillähän voi ajaa kilpaa

Tiedä sitten millaisia yhteenottoja autoilla aikakauden alussa harjoitettiin, mutta eiköhän ”kuinka kovaa tällä pääsee” aika nopeasti rakentelijan mielen vallannut. Aluksi saattoi olla kyse jalkamiehen voittamisesta ja hevosen nopeus kaukainen haave. Muitakin esteitä vauhdikkaalle harrastukselle oli. Ajatellaan nyt vaikka Englantia, jossa aikoinaan auton edellä piti kulkea punaista lippua heiluttava varoittaja.


Kilpailun organisoi ranskalaislehti ”Le Petit Juornal” ja osanottajien kirjo oli melkoinen. Höyrykoneiden ja bensiinimoottoristen ohella mukana oli myös vieterivetoisia(?) – ja polkuautoja. Yhden ”auton” voimanlähteenä toimi moottoritilaan sijoitettu hevonen.

Osallistuville autoille tuskin oli imartelevaa, että nopeimpana maaliin Roueniin saapui traktori. Tämä kreivi de Dionin rakennuttama höyrytraktori selviytyi matkasta, mm. perunapellossa möyrimisestä huolimatta, alle kuuden tunnin.

Voittajaa traktorista ei tullut, vaan tapahtui maailmanhistoriassa ensimmäistä kertaa se, mikä tapahtuu toisinaan vielä tänäkin päivänä. Protestin kautta suoritus kilpailunjohtajan toimesta hylättiin, sillä höyrykoneen vaatiman lämmittäjän mukanaolo katsottiin sääntöjen vastaiseksi.

Näin voittajiksi julistettiin kaksi seuraavaksi nopeinta Peugeot kuljettajanaan Lemaire ja Panhard Levassor kuljettajanaan Emile Levassor.

Kuten oli odotettavissa, kilpailutoiminta maailmalla kiihtyi. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa vedettiin huimiakin suorituksia. Vai mitä on ajateltava tuon ajan laitteilla maratonajoista Peking-Pariisi tai New York-Peking.

Kauan eivät olleet toimettomina suomalaisetkaan. Eivätkä tamperelaiset, jotka yllättäen tässäkin asiassa olivat eturivissä, järjestäen Tampereen Hippoksen raviradalla maan toiset autokilpailut.